Ompelin peruskaavallani pitkän farkkuhameen, lisäsin sivutaskut ja ompelin kaksi riviä pitsiä helmaan.

Tulee pidettyä (kunhan paino putoaa pari kiloa, ettei kurista vyötäröltä aivan yhtä järjettömästi kuin tällä hetkellä).

Jo viime kesänä neuloin pitsiä, viime viikonloppuna ompelin kaikki valmiiksi ja päättelinpä huolellisesti langanpätkätkin, tavallisesti vain leikkelen hihoista tai helmasta roikkuvat langat.

Ohje on Lankakomerosta (http://lankakomero.blogspot.com/2007/06/peacock-plumes-toppi.html), lisäsin hihat.

Frost flowers on lempipitsini, tässä keltaisena ja valkoisena

Lankana on Anttilasta ostettua halpaa puuvillaa. Ja kunpa nyt muistaisin jatkossa olla ostamatta merseroimatonta lankaa, on nimittäin suht nyppyistä puseroa jo parin käyttökerran jälkeen. Paitsi että minähän en siis tänä vuonna osta sen kummemmin lankoja kuin kankaitakaan. Joku siis yritti vähän siivoilla nurkkiaan ja huomasi varastot varsin kattaviksi.

Samoin olen alkanut tuntea huonoa omaatuntoa käsityölehtien ostamisesta. Hyllyt siis kirjaimellisesti notkuvat lehtien ja kirjojen painosta. Sitten kuitenkin käytän aina niitä paria luottokaavaa, vanhasta Maripaidasta piirrettyä, perushametta, vanhoista farkuista piirrettyjä farkunkaavoja ja Modan takinrunkoa. Neuleisiin otan kyllä kuvioita lehdistä, mutta niissäkin teen yleensä aina sen perusmallin, suorat kappaleet ja aina saman hihanmallin. Tähän on vähän pakkokin, kun tuota kokoa on kertynyt...

Kokoa on, ja sitä on kertynyt viimeisen vuoden aikana vielä entistäkin enemmän. Vaikka rakastan Lada the Ladya, niin se huono puoli sen saapumisessa oli että siihen jäi 100 kilometrin pyöräily viikossa. Ja töiden jälkeen minä en halua mitään muuta kuin kökkiä kotona. Turhamaisuus on tietty yksi hyvä syy, mutta ei nämä massat tee hyvää terveydellekään. Tarkoituksena on siis kokeilla rauhallisesti vanhaa KTL:n dieettiä ja lisätä liikuntaa. Enää ei tarvitse kuin keksiä se itselle sopiva liikuntamuoto, joka myös kuluttaisi energiaa.