Seuraavaan lomaan on vielä useampi viikko, huokaus. Ei ole pienintäkään ongelmaa viihtyä yksin kotona, oli sitten syys- tai kesäloma, aina saan ajan kulumaan oikein kätevästi.

Ensin oli pienimuotoiset tupaantuliaiset muutamalle mukavalle työkaverille. Sunnuntaina ajelin hurjalla Ladallani Joensuuhun viemään alaikäistä kotiinsa, poikittaisliikenne julkisilla kun on mitä on. Vähän draamaa ja hurjaa kyytiä taas kotiin marsunpoikia hoitamaan. Hitsit, en tullut ajatelleeksi, ettei kolmen marsun kanssa enää matkustakaan yhtä helposti kuin yhden. Muuten sitten olla möllöttelin, luin ja katselin televisiota ja neuloin, tietenkin. Ompelin myös ratsastushousut

Kyllä ne ihan hyvänmalliset ovat, vaikken nyt itse niissä viitsikään kuvassa esiintyä. Malli on jostain muutaman vuoden takaisesta Suuresta käsityöstä, jossa on koot kolmelle eri pituudelle. Ihmettelen kyllä miksi muka eri mitoitus, sillä valitsin 180-senttisen kaavan ja siltikin lahkeet jäivät liian lyhyiksi. Minun jalkani eivät ole ollenkaan pitkät 180-senttiselle, ja SK:ssa on yleensä vähintäänkin reilut mitoitukset. Ihan ok-kaava, jouduin piirtämään isomman koon itse ja siis ne lahkeet pitää seuraavissa bögissä pidentää. Reisikin jää vähän väljäksi, mutta eiköhän noilla hevostelemaan pääse. Jah tosiaan, paikkakankaan valintaan kannattaa kiinnittää huomiota, tuollainen samettimainen tekomokka ei oikein vastaa tarkoitustaan.

SK on kyllä ihan mukava lehti silloin, kun pitää etsiä jotain perusvaatetta, klassikkoa tms. Jonkin aikaa siinä oli kokeilevan päätoimittajan aikana aikas erikoisia juttuja, mutta nyt näkyy taas palanneen ...sanottaisko juurilleen. XL-mallit ovat kyllä aivan kamalia, yläosat säkkejä, alaosat valtavia kumilankavyötäröisiä hirvityksiä ja takit aina purkautumattomasta huovasta leikattuja vuorittamattomia rytkyjä, jossa leikattu kankaanreuna jää esille. Mikähän taika siinäkin on? Mutta siis periaatteessa tykkään.