Mietittiin tuossa pari päivää sitten elinluovutuskorttia, eikäpähän sitä nykyään enää erikseen tarvitsekaan. Tuli kyllä sitten mieleen, ettei meikäläisellä paljon luovutettavaa ole. Vaihteeksi on vasen olka jumissa (kiertäjäkalvosinoireyhtymä, toistaiseksi hoitona kortisoni), niskat putoamisesta edelleen jäykkänä, ranteita kolottaa kulumat ja suu ei kestä vieläkään mitään alkuviikkoisen hammaskiven poiston jälkeen (osasyynä kyllä ihosairauskin). Auh, voih, oi ja voi!

Vaan ennemmin tai myöhemmin tuostakin kasasta syntyy valmista. Ruskeasta tulee ratsastusneule, punaisesta iso huivi, sinisestä sukka ja alla olevasta beigestä tulee värjäyksen jälkeen upea turkoosi neule. Minusta on vaan niin kiva suunnitella ja aloittaa, lopettaminen ja viimeistely on paljon tylsempää.

Myös tällaisen upean t-paidan työstin parina iltana. Paita City-Marketista, tekstiilitussit vuosi sitten Sinooperista ja idea viime koulutuspäivän aikana. Ihan ok, olisihan sen toki voinut kuvioida täyteenkin.

Kovasti on ollut draamaa lähipiirissäkin. Hellu on halvattu, johtaja T "on työskennellyt" yrityksessään ja äitienpäivä mennee yksin. Kevät on sentään tulossa tänne ääriolosuhteisiinkin, katolisen kirkon suntio leikkaa nurmikkoa (oikeasti maassa ei näy mitään), aurinko paistaa ja hiirenkorvat ovat melkein jo puhjenneet.