Lada! Näin minäkin tein ja tässä on Latukka

Kuten myös tässä

Minusta se on ihana, ja yhteiset kilometrimme ovat jo tähän mennessä olleet täynnä seikkailuja. Mukana haju. En tiedä, mikä oikein haisee, mutta hyvin vastenmielinen käry sisätiloissa tuntuu. Ehkäpä tämä on niitä vaellustarinoiden autoja, jotka myydään ihmeen halvalla, koska autoon on itse asiassa kellahtanut joku ja viettänyt vieläpä pitkän aikaa ennen löytymistään.

Karvanopat ja hajukuusi plus yksi sudenkorento pääsivät oitis taustapeiliin roikkumaan. Seuraavaksi pitää tuunata hattuhylly. Tai oikeastaan se pitää ihan rakentaa, sillä alkuperäinen on matkan varrella kadonnut jonnekin.

Selkä ja lapa, niskasta puhumattakaan, jämähtivät viime viikon työkoneella istumisen ansiosta aivan jumiin. Lukkiumia, kaikenlaista tuskaa. Argh! Ladyssa ei ole ohjaustehostinta (hah hah haa!), joten ratin veivaamista tässä kaipasinkin. Ja kuten hellu tulkitsi, L. haluaa esitellä kaikki valonsa. Eli milloin palaa laturin, milloin bensavalo (tankki on täynnä), ja aina kun laitan vilkun, syttyy myös pitkien valo.